Suru-uutinen tuli yllättäen myös kasvattajalle, myötäeläen suuressa surussanne seuraavin sanoin:
" Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan,
sun tähteäs kirkasta seurataan..."
Lepää rauhassa, sisko-Sandyn kanssa "sateenkaaren tuolla puolen", ei ole kipuja, tuskaa ja olet rauhasi ansainnut.

´Kustu´ oli ´Kustu´ eikä toista sellaista tule, vaikka elämä jatkuu jälkeläisissä ja ihmisten huulilla.

Suurta koirapersoonaa kaipailee

MamaB sekä Matti-knam

Suuren suuri osanottomme upean Kustu papan pois menon johdosta teille Marika! Surun määrä on mittaamaton, mutta Kustu sai hienon elämän, jätti jälkeensä korvaamattomat muistot ja upeat jälkeläiset ja pääsi arvoisellaan tavalla koirien taivaaseen.

Suuressa surussanne myötäeläen ja Kustu herraa kovasti kaivaten
Maria, Marlis & Manta ja poppoo

Olen ollut sanaton koko aamun kun Erno kertoi suru-uutisen. Kustu oli upea, ja hurmaava koira
kaikintavoin. Voimia teille kaikille.

Merja, Erno ja koiruset

Näin päättyi yksi aikakausi. Lämmin osanottomme Marikalle ja koko perheelle

Lämmin osanottomme Marikalle ja perheelle.
Ihanainen Kustu säilyy muistoissamme iäti Suurena Persoonana.

_____________________________
Muistatko ystävä lapsuuttain,
olin suloinen karvakeräsi vain.
Söin kenkäsi, ehkäpä toisenkin
ja tein jälkeni tuolisi jalkoihin.
Oli lätäkkö siellä ja toinen täällä,
en muistanut käydä mä lehden päällä.
Aina huolella hajustin mattosikin,
kerrassaan tempuin taitavin.
Joskus ilmeesi kertoivat aatoksistas
-miten opettaisin aarteeni taitavammaks?
et arvannut silloin ikää kun saan,
nämä temput jäävät jo unholaan
ja kun suureksi varttuu lapsonen tää
on älyä täynnä sen pienoinen pää.
Silloin huomasit varmaan jo sinäkin
olen aarteesi parhain ja rakkahin.
Niin vierivät vuoteni verkalleen,
niistä vuosista muistojen kirjaa teen.
Omaa tehtävää rinnallas suoritin ain,
sen huomasit,
hellyytes tuntea sain.
Niin rikas on ollut eloni tää,
kauniit muistot sitä vain siivittää.
Jos ansiot pienet vai suuretko lie,
se tässä ei kuitenkaan tärkeintä lie.
Oli mieleni avoin ja rehti ain,
et tuntenut vilppiä rakkaudessain.
Niin paljon muistoja vuodet meille toi,
niitä muistoja elomme aateloi.
On askelein lyhyt,
ei silmäni nää,
pian loppuukin muistojen kirjani tää.
Näin kuljen kanssasi ihminen,
sen pienen haihtuvan hetkisen.
Kun iltani koittaa ja matkani jää
-kuule silloin pyyntöni pienoinen tää.
Ilot, surut on kohdattu me jakaen,
polut kaikki nää yhdessä kulkien.
Siis kuule mun pyyntöni pienoinen,
Kerallain kuljethan matkani viimeisen?
-tuntematon-
________________________________

Minna, Ari, Osku & Vesku

luin suru uutisen Kustun poismenosta ,jaksamisia Marika &perhe

vaiti seisoo pihapuut
ikävöivät kukkamaat,
kaipaa tuttu pihapolku
rakkaan tassun astuntaa.
kirjoittaja tuntematon

osaanottomme täältä Hangosta Päivi,Esko
Ronja ja Kamu

Kiitos kaikille lämpimistä sanoistanne ja osanotosta meidän pohjattomaan suruun. Muistot eivät onneksi katoa ja Kustun ihanat jälkeläiset tuovat lohtua, kuten myös perheemme muut koirat. Hiekkalaatikollamme Kustun lempi paikassa palaa kynttilä, hänen kaivamassa kuopassa ja Kustu taitaa paimentaa taivaallisia lampaita Aapo- veljensä kanssa. Toivottavasti vielä kohtaamme meidän leijonakuninkaan kanssa.